Veronkorotukset muiden mieleen, ei Järvenpään Perussuomalaisten
Järvenpään kaupungin talous on jo aiemmin tiedettyjen rahareikien, kuten kalliin hallinnon ja Keski-Uudenmaan SoTe-kuntayhtymän tuoman lisälaskun lisäksi saanut mm. koronaviruksesta lisää vauhtia syöksyynsä. Rahaa kyllä tulee, mutta kuntaliiton arvion mukaan myös Järvenpään kunnalliserokertymä tulee viruksen vuoksi laskemaan noin 12,67 miljoonaa euroa, eli kovat ajat on edessä.
Erilaisia leikkauksia on ehdotettu ja esimerkiksi opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle tulee jo tälle vuodelle reilun kahden miljoonan euron säästöt sekä vuosille 2021-2023 lähes kahdeksan miljoonan euron sopeutukset. Säästötalkoisiin on tottakai osallistettu kaikki muutkin palvelualueet ja kaupunkikonsernit ja jokainen joutuu vetämään vyötään kireämmälle. Päällimmäisenä tilanteen tilkitsemiseen tähtäävänä toimena suurella, jos ei suurimmalla osalla valtuustoa tuntuu silti olevan veronkorotukset.
Kunnallisveroäyrin korottaminen osuu jokaiseen työssä käyvään järvenpääläiseen – Tämä ei saa olla ainoa vaihtoehto!
Erityisesti vasemmistopuolueille verojen korotukset tuntuvat olevan se lempilapsi, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Järvenpää verottaa jo nyt lähistön kunnista koviten 19,75% kunnallisverollaan ja verojen korotus kolmannelle kymmenelle tyhjentää järvenpääläisten vain ja ainoastaan järvenpääläisten lompakkoa, mahdollistaen nykyisenkaltaisen virkamieslegioonan paisuttamisen ja huuhaa-projektien työstämisen aina rantapuiston kiinalaisista kivistä pyöräilyn kehittämissuunnitelmaan, ainakin jonkin aikaa.
Verojen korotus on lohduton tie ja siksi Järvenpään Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallitusedustaja Mikko Taavitsainen tekikin muutosesityksen mm. veronkorotukset sisältävään, kaupunginhallituksen vuoleskelemaan talousarviokehykseen vuosille 2021-2023. Taavitsaisen muutosesitys kuului seuraavasti:
“Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi kolmivuotisen talousohjelmakehyksen liitteessä 1 esitetyn mukaisesti sillä lisäyksellä, että taloussuunnitelmakehykseen lisätään vaihtoehto, joka sopeuttaa talouden kertyneen alijäämän vuoteen 2026 mennessä ilman tarvetta verojen korottamiseen.”.
Tämä ei luonnollisestikaan kelvannut valtuustolle, vaan muutosesitys äänestettiin kumoon 38-13. Perussuomalaisten valtuustoryhmän lisäksi muutosesitys sai kannatusta yli puolue- ja ideologiarajojen aina vihreistä keskustaan, mutta valitettavan selkeän viestin valtuusto veronkorotushaluista antoi. Yksiselitteisesti veronkorotuksien puolesta äänesti 38 valtuutettua, sisältäen mm. kaikki ns. “työväenpuolueiksi” itseään kutsuvien puolueiden valtuutetut. Huolestuttavinta lienee se, ettei Taavitsaisen esitys olisi edellyttänyt juuri muuta kuin sellaisen vaihtoehdon selvittämistä, joka ei sisältäisi verojen korotuksia.