Teemu Ovaska: Taloutta seurataan, mutta kuka katsoo kokonaisuutta?

K-U 11.10.2026

Eero Lehti nosti Keski-Uusimaan haastattelussa esiin kysymyksen, jota on pohdittava vakavasti myös Järvenpäässä. Kuka katsoo kaupungin talouden kokonaisuutta? Hänen mukaansa kaupunginhallituksen roolia talouden valvojana pitäisi vahvistaa ja viranhaltijoiden esityksiä kyseenalaistaa rohkeammin. Järvenpäässä taloushaasteisiin on toki reagoitu. Kaupunginhallitus on käynnistänyt toimia investointien jarruttamiseksi, ja kaupunki on itsekin myöntänyt nykyisen investointitason olevan kantokykyyn nähden liian korkea. Juuri siksi kiinnostavin kysymys kuuluukin, miksi tähän tilanteeseen päädyttiin ja ovatko nyt tehdyt toimet riittäviä?

Vuoden 2026 talousarviossa investointeihin on varattu 28 miljoonaa euroa, samalla kun tulorahoitus ei riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja. Kunnallisveroprosentti nousi jo 7,8 prosenttiin. Yksittäisille hankkeille löytyy yleensä hyvät perustelut. Kouluja tarvitaan, katuja pitää korjata ja kasvavaa kaupunkia kehittää. Ongelma syntyy, jos kaikki tarpeet yritetään toteuttaa samanaikaisesti. Kaupungin talous ei tunne käsitettä ”vain tämä yksi hanke”. Investointi ei myöskään pääty siihen, kun rakennus valmistuu. Sen jälkeen alkavat ylläpito, korjaukset, poistot, korot ja lainanhoito. Jokainen uusi hanke kaventaa tulevien vuosien liikkumavaraa.

Tässä kohtaa Lehden esittämä ajatus on olennainen. Talouden seuranta ei voi olla vain tämän tai ensi vuoden lukujen tuijottamista. On katsottava vuosia eteenpäin ja kysyttävä, kestääkö kokonaisuus. Kaupunginhallituksen tehtävä ei ole vain todeta, että yksittäiselle hankkeelle löytyy määräraha, vaan arvioida, kestääkö koko investointiohjelma kaupungin kantokyvyn. Jos kaikki on tärkeää, jonkun on silti päätettävä, mikä on tärkeintä.

Karkkila tarjoaa tästä varoittavan historiallisen esimerkin. Järvenpää ei ole Karkkila, eikä tilanteita pidä rinnastaa suoraan, mutta opetus on yleispätevä. Talousvaikeudet harvoin syntyvät yhdestä huonosta päätöksestä. Ne syntyvät monista yksittäisistä, sinänsä perustelluista päätöksistä, joita on tarkasteltu liian vähän yhtenä kokonaisuutena.

Järvenpään kaupunginhallitus on siis oikealla asialla arvioidessaan investointitasoa uudelleen. Nyt pitäisi kuitenkin katsoa vielä pidemmälle. Ei vain sitä, mitä voidaan siirtää, vaan myös sitä, mistä voidaan kokonaan luopua. Jos kaikkeen ei ole varaa, vaihtoehtoja on käytännössä kaksi. Priorisoidaan tai maksetaan lisää. Veronmaksajan näkökulmasta on kohtuullista vaatia, että ensin tehdään perusteellinen priorisointi.

Talouskeskustelun ei pitäisi päättyä siihen, että todetaan kaupungin reagoivan tilanteeseen. Nyt pitää kysyä, reagoimmeko riittävän ajoissa ja riittävän voimakkaasti. Kaupungin vastuullinen taloudenpito ei ole sitä, että jokaiselle hankkeelle löytyy perustelu. Se on sitä, että joku uskaltaa katsoa kokonaisuutta ja sanoa tarvittaessa myös ei.

Jos kaikkea ei voida tehdä, kuka Järvenpäässä päättää, mistä luovutaan ennen kuin talous pakottaa päättämään puolestamme?

Teemu Ovaska

puheenjohtaja

Järvenpään perussuomalaiset ry.