Teemu Ovaska: Olisiko nyt aika rakentaa Suur-Tuusula?

K-U 18.02.2026

Järvenpään taloudesta kannetaan tällä hetkellä syvää huolta, eikä syyttä. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2024 lopussa noin 254 miljoonaa euroa, eli yli 5 400 euroa asukasta kohden. Tuusulan velkaennuste vuodelle 2026 on noin 7 660 euroa asukasta kohden ja vastaavasti Järvenpään 5580 euroa asukasta kohden, joka ei sisällä huikeaa konsernivelkaa. Velkaantuminen kiihtyy molemmissa kunnissa, ja siksi on aiheellista kysyä, olisiko järkevää etsiä ratkaisuja yhdessä eikä erikseen.

Järvenpään ja Tuusulan kuntaliitos voisi tarjota aidon mahdollisuuden hallinnon tehostamiseen, päällekkäisyyksien purkamiseen ja talouden kestävyyden vahvistamiseen sekä hallintorakennusten vähentämiseen. Liitoksen yhteydessä koko organisaatiota voitaisiin tarkastella kriittisesti tavalla, joka tuntuu nykytilanteessa mahdottomalta. Tuusulan pormestarimallin purkaminen toisi säästöjä, samoin luottamushenkilöorganisaation keventäminen, kun valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten määrää voitaisiin suhteellisesti vähentää.

Yhdessä toimittaessa olisi mahdollista neuvotella HSL:n maksuista nykyistä vahvemmasta asemasta, mikä vaikuttaisi suoraan joukkoliikenteen kustannuksiin ja palvelutasoon. Yhteinen kuntaosuus olisi todennäköisesti pienempi kuin Tuusulan ja Järvenpään osuudet erikseen, ja tulevaisuudessa voitaisiin kehittää myös uusia yhteyksiä, kuten suoraa bussiyhteyttä Hyrylän ja Helsingin välille.

Kuntaliitos ei olisi pelkkä hallinnollinen ja taloudellinen siivousprojekti. Se mahdollistaisi pitkäjänteisemmän ja järkevämmän kaavoituksen, jossa rakentamisen määrää ja sijoittumista voitaisiin tasapainottaa paremmin. Tiivistyminen ja luontoarvot eivät olisi jatkuvasti ristiriidassa, ja lähimetsät sekä virkistysalueet olisivat paremmin turvattuja. Pakonomaiset kasvutavoitteet voitaisiin korvata maltillisemmalla ja kestävämmällä kehityksellä.

Ajoitus on ratkaiseva. Tuusulan velka kasvaa nopeasti, ja jos liitos toteutetaan vasta siinä vaiheessa, kun molemmat kunnat ovat syvällä velkakierteessä, hyödyt pienenevät ja riskit kasvavat. Juuri nyt Suur-Tuusulan valmistelu voisi olla realistinen keino pysäyttää talouden negatiivinen kehitys ennen kuin liikkumavara katoaa.

Naapurikunta Sipoo tarjoaa vertailukohdan. Se on kasvanut hallitusti ja sen velka asukasta kohden on selvästi maltillisempi konsernivelka huomioiden. Pitkäjänteinen politiikka on vahvistanut veropohjaa ilman hallitsematonta investointitahtia.
Kuntaliitos ei ole ongelmaton ratkaisu. Identiteetti, hallinnon yhdistäminen ja palveluiden järjestäminen vaativat huolellista valmistelua. Silti toimettomuuden hinta voi olla suurempi. Jos molemmat jatkavat erikseen, kustannukset kasvavat ja päätöksenteon liikkumavara pienenee vuosi vuodelta.

Siksi nyt olisi oikea aika aloittaa avoin keskustelu – ei vain päättäjien, vaan myös asukkaiden kesken. Olisiko nyt aika harkita Suur-Tuusulaa – yhdessä, järkevästi ja tulevaisuutta rakentaen?

Teemu Ovaska
Puheenjohtaja
Järvenpään perussuomalaiset ry