Tällä viikolla päätetään Järvenpään kaupunginvaltuustossa kuntaveroprosentin suuruudesta vuodelle 2026. Kuntaveron nostoa puolustellaan esimerkiksi ”nosto on niin pieni, että ei se tunnu kenenkään lompakossa” tai ”korotus on aikakausilehden hinta kuukaudessa”. Viime kevään kuntavaalien tuloksen jälkeen oli selvää, että veroja tullaan nostamaan, koska se on helpoin tapa saada nopeasti kaupungille tuloja, vaivautumatta miettimään asiaa sen pidemmälle.

Kysymys on kuitenkin laajemmasta asiasta, kuin vasemmiston edustajien melkein mantraksi muuttuneesta ”veronkorotuksella on muutaman kympin vaikutus per veronmaksaja” vuodessa. Kysymys on kaupungin talouden rakenteista, paisuneesta virkamiesjohdosta ja kyvyttömyydestä oppia aiemmin tapahtuneista sekä omista / muiden tekemistä virheistä.

On yleisesti tiedossa, että veronkorotusten hyöty on aina syöty nopeasti, ja ei ole vaikea ennustaa, että taas vuoden päästä käydään tämä sama keskustelu uudestaan. Samoin seuraavana vuonna ja niin kauan, kuin Järvenpään valtuustossa punavihreä enemmistö.

Suorittavan töiden tekijöiden kurittamista ei pidä enää jatkaa, vaan on kiinnitettävä katse Järvenpään paisuneeseen päälliköiden ja johtajien määrään ja hallinnon rakenteisiin. Tyypillisesti päällikön/johtajan palkka on karkeasti noin 2 – 3 kertainen suorittavan työn tekijän palkkaa. Näin esimerkiksi 20:n suorittavan duunarin palkkojen summa on samoissa luvuissa, kuin 6 – 10 kpl papereita pyörittävän virkamiehen palkkojen summa.

Yksi esimerkki tällaisesta Järvenpään pöhöttyneestä rakenteesta on kaupungin viestintäosasto, jonka väkimäärä on viimeisten 6 – 7 vuoden aikana tuplaantunut. Uusien paljon veroa maksavien asukkaiden vetovoimatekijänä ei ole em. osaston toimittama kivannäköinen lehdykkä eikä mainossloganit, vaan alhainen kuntavero ja kaupungin turvallisuus.

Samanlainen kasvu näyttäisi käyneen myös kaupungin kaikkien toimialojen organisaatioiden päälliköiden/johtajien määrälle. Kuitenkaan kaupungin asukasmäärä ei ole samassa suhteessa noussut, mutta velkaantumisen määrä puolestaan on.

Tämän takia sellaista kaupungin organisaatiokaaviota on ollut vaikea saada julkistettavaksi, missä näkyisivät kaikki organisaation jäsenet ja myös avustavat konsultit. Toisaalta on ymmärrettävää, että virkamies ei halua erottaa työkaveriaan. Ainoa keino tällaiseen keskijohdon karsintaan olisi poliittinen paine, mutta sellaiseen ei nykyisellä valtuuston enemmistöllä liene tahtoa, syistä joita voi vain arvailla.

Mäntsälästä on kuulunut huhuja, että kunta olisi jossain vaiheessa jopa alentamassa kuntaveroaan! muidenkin verojen ollessa siellä jo valmiiksi alhaiset. Keravalla ihmeteltiin julkisesti lehdessä, miksi ns. hyvät veronmaksajat jättävät kaupungin. Kohta ihmetellään Järvenpäässä samaa. Ei myöskään ole vaikea ennustaa, että Mäntsälän vetovoimaa ihmetellään täälläkin lähivuosina.

Ennen vanhaan henkilön näköalattomuutta ja syy-seuraus suhteiden ymmärtämättömyyttä kutsuttiin tyhmyydeksi. En tiedä, millä nimellä sellaista uskaltaa nykyään kutsua, etteivät mielet pahoittuisi ja turvallinen tila vaarantuisi.

Myös kriittisempi linja investointeihin tulisi tässä taloustilanteessa ottaa, mutta se on oma tarinansa.