Teemu Ovaska: Järvenpään aikalisä HSL-liittymisestä järkevä ratkaisu.

K-U 13.12.2024

Järvenpään liittymisestä HSL-alueeseen järjestettiin Keski-Uusimaa -lehden lukijakysely. Kyselyyn vastanneiden määrä oli reilu 500 henkilöä. Järvenpään väkiluku on reilu 46 000 ja tästä vähintään 16-vuotta täyttäneitä on yli 38 000. Lukijakyselystä ei tule vetää suoria johtopäätöksiä, että suurin osa järvenpääläisistä haluaisi liittyä HSL-alueeseen.

Liittymiseen liittyy edelleen monia kysymyksiä. Yksi ongelmakohta on kuntaosuusmaksu. Arvioitu kuntaosuus olisi vain sisäänheittohinta ja kuntaosuuden roimat korotukset tulevat yhtä varmasti kuin verojen maksaminen. Esimerkiksi Kirkkonummella kuntaosuus oli 2018-2019 oli reilu 5 miljoonaa euroa, vuodelle 2025 kuntaosuus olisi 8,9 miljoona euroa. Kirkkonummen päättäjät ovat todenneet tämän kestämättömäksi tasoksi. Järvenpäässäkin kuntaosuuden korotukset tarkoittaisivat säännöllisiä veronkorotuksia, ellei haluta tehdä isoja säästöjä esimerkiksi opetukseen tai kulttuuriin. Ongelmana on myös äänivallan puute, käytännössä Helsinki, Vantaa ja Espoo päättävät kaikesta.

HSL-alueen valuvikana on myös kuntaosuuksien valuminen liikenneinfran rakentamiseen, joka hyödyttää eniten kyseistä aluetta ja asukkaita kuten länsimetro, Vantaan raitiolinja ja raide-jokeri. Tämä on johtanut kustannusten hallitsemattomaan kasvuun. Siksi HSL tarvitsee lisää kehyskuntia rahoittajikseen.

Moni liittymisen kannattaja maalailee ruusuisia kuvia, joita liittyminen toisi, kuten hyvät bussiyhteydet Järvenpäähän sekä ylimääräisen junavuoron. Tarkastellessani muiden kehyskuntien joukkoliikennettä liittymisen jälkeen, on niissä kipuiltu huonontuneiden liikenneyhteyksien ja kasvavien kulujen takia. Ylimääräistä junavuoroa luvataan pääradalle, mikäli Järvenpää liittyy, mutta todennäköisesti toteutus jää hamaan tulevaisuuteen säästösyistä. Osalla kehyskuntien päättäjistä on myös ohjannut päätöksentekoa omien sijoitusasuntojen arvon nousu sekä niiden vuokratuottojen parantuminen HSL-alueeseen kuulumisen myötä.

Jotkut kehyskunnat ovat väläytelleet eroa HSL-alueesta, koska kustannukset karkaavat käsistä ja liikenneyhteydet eivät ole toivotunlaisia. Tuusulalaiset tulevat kärsimään E-vyöhykkeen käyttöönotosta tarpeettomasti. Nyt kuntavaalien alla olisi sopiva hetki Tuusulankin tarkastella HSL-alueeseen kuulumisen mielekkyyttä ja mahdollista eroa. Tämä olisi hyvä näpäytys HSL:n toimintaa kohtaan. Tuusulan ero toisi mahdollisesti pelon muidenkin erosta HSL:lle ja pakottaisi sen tervehdyttämään toimintaansa. Kehyskuntien asema HSL:n päätöksenteossa saattaisi parantua ja kuntaosuudet saataisiin pidettyä hallitulla tasolla. Järvenpäänkin olisi silloin järkevämpää tarkastella uudelleen liittymistään HSL-alueeseen.

Teemu Ovaska

varavaltuutettu (ps.)

Järvenpää