Antti Taavila

perjantai 10. maaliskuuta 2017

ONKO KUNTALIITOKSISTA TALOUDELLISTA HYÖTYÄ?

Kuntavaalien lähestyessä on kirjoitettu ja otettu kantaa kuntaliitoksiin. Tämä on luonnollista, varsinkin kun sote- ja maakuntauudistuksen myötä merkittävä määrä kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. Mutta käsitykset kuntaliitosten hyödyistä ovatkin sitten pitkälti sitä ”mutua”. Viitataan esim. tutkimuksiin kuntaliitosten hyödyistä, kertomatta tutkimusten tai selvitysten nimiä.

Seuraavassa eräitä faktoja kuntaliitosten taloudellisista ”hyödyistä”:

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijat kolmen tohtorin/professorin johdolla arvioivat ARTTU-tutkimusohjelmassa PARAS-hankkeen tuloksia. PARAS-hankehan oli Vanhasen I hallituksen keväällä 2006 käynnistämä kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli mm. kuntien vastuulla olevien palvelujen tuottaminen riittävän vahvoina yksiköinä sekä rakenteellisesti että taloudellisesti (eli kuntaliitokset). Tutkimustulokset olivat lohduttomia. PARAS –hankkeen aikana tapahtui kymmeniä kuntaliitoksia. Tutkimuksen mukaan kuntaliitosten lyhyen aikavälin kustannuslisäykset ovat ”varmoja”, mutta tulevaisuuden hyödyt ovat ”epävarmoja”. Professori Jarmo Vakkurin mukaan ”taloushyötyjen saavuttamisen kannalta tärkeää ei ole kunnan koko asukasluvulla mitattuna. Tärkeämpää talouden kehittymisen kannalta on se, miten kunta järjestää ja organisoi toimintansa ja kunnan vastuulla olevan palvelut kuntaliitoksen toteutumisen jälkeen.” Tämäntyyppiset tulokset kuntaliitosten hyödyistä eivät ole vain yhden tutkimuksen varassa. Kataisen hallitus – joka ajoi kuntaliitoksia – totesi jopa itse (Hallituksen esitys laiksi Kuntarakennelain muuttamisesta), että ”tutkimukset ovat osoittaneet, että yhdistyminen aiheuttaa alkuvuosina enemmän menoja kuin tuloja”. Ao. hallituksen esityksessä toki puhutaan vain yhdistymisen jälkeisistä ensimmäisistä vuosista. Mutta kukapa pystyykään edes kymmenen vuoden jälkeen sanomaan varmasti, johtuuko kunnan sen hetkinen taloustilanne missä määrin tehdystä kuntaliitoksesta vai ei? Kuntaliitokset aiheuttavat välittömästi merkittäviä fuusiokustannuksia, joista isoimpia ovat palkkaharmonisoinnit sekä tietojärjestelmien yhtenäistäminen.

Professori Vakkuri siis tutki asiaa kuntaliitosten näkökulmasta. Toinen asia on sitten, tarvitaanko kuntaliitosta siihen, miten kunta järjestää ja organisoi palvelunsa? Ei tietenkään. Esimerkiksi vajaan 10 000 asukkaan Ii Pohjois-Pohjanmaalla tekee hyvää, ylijäämäistä tulosta vuodesta toiseen. Ii sanoi aikoinaan vuoden 2013 alusta voimaan tulleelle Oulun seudun suurelle kuntaliitokselle EI ja tämä nähdään kunnassa hyvänä asiana: reuna-alueiden palvelut on turvattu paremmin, kuin mitä ne olisivat osana suurta Oulun kaupunkia. Ja työttömyysprosentti, se on muuten Ii:ssä melkein 18 %. Eli kunnan hyvä taloustilanne ei todellakaan johdu täystyöllisyydestä vaan siitä, että taloutta on tervehdytetty pitkäjänteisesti pohtien samalla jatkuvasti, mitä tehdään ja miten.

Mistä into kuntaliitoksiin kumpuaa? Itse olen törmännyt usein siihen väitteeseen, että isossa kunnassa toiminta on lähtökohtaisesti kustannustehokkaampaa kuin pienessä ja palveluiden yksikkökustannukset alhaisia (ns. suuruuden ekonomia). Näinhän ei ole asianlaita. Tällä logiikalla Helsingin kaupungin pitäisi olla tuottavuudella mitattuna Suomen kustannustehokkain kunta, mitä se ei todellakaan ole. Kuntaliitto on esimerkiksi tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusselvityksiä suurille kaupungeille vuodesta 1996 lähtien. Selvityksissä terveydenhuollon kustannuksiin on laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu. Selvityksissä on otettu huomioon kuntien erilainen ikärakenne, eli luvut on niin sanotusti ikävakioitu. Vuonna 2015 11 suurimman kaupungin vertailussa Helsingin ikävakioidut kustannukset olivat 3. korkeimmat, eli Helsinki oli tässä vertailussa häntäpäässä. Tämä yhtenä esimerkkinä suuruuden ”eduista”, muitakin löytyy.

Todettakoon lopuksi, etten ole yksiselitteisesti kuntaliitoksia vastaan, vaan sitä vastaan, että päätöksiä niistä tehdään liian vähäisen tiedon varassa. Tutkimustulosten valossa olen toki todella kriittinen sen suhteen, onko kuntaliitoksista taloudellista hyötyä?

Antti Taavila

hallintotieteiden lisensiaatti

kuntavaaliehdokas (ps.), Järvenpää nro 271

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa